Luku 77
1 Veisuunjohtajalle; Jedutunin tapaan; Aasafin virsi. (77:2) Minä korotan ääneni Jumalan puoleen ja huudan; minä korotan ääneni Jumalan puoleen, että hän minua kuulisi.
2 (77:3) Ahdistukseni aikana minä etsin Herraa; minun käteni on yöllä ojennettuna eikä väsy; minun sieluni ei lohdutuksesta huoli.
3 (77:4) Minä muistan Jumalaa ja huokaan; minä tutkistelen, ja minun henkeni nääntyy. Sela.
4 (77:5) Sinä pidät minun silmäni valveilla; minä olen niin levoton, etten voi puhua.
5 (77:6) Minä ajattelen muinaisia päiviä, ammoin menneitä vuosia.
6 (77:7) Minä muistan yöllä kanteleeni, minä mietiskelen sydämessäni, ja minun henkeni tutkii:
7 (77:8) Hylkääkö Herra ikiajoiksi eikä enää osoita mielisuosiota?
8 (77:9) Onko hänen armonsa mennyt ainiaaksi, onko hänen lupauksensa lopussa polvesta polveen?
9 (77:10) Onko Jumala unhottanut olla armollinen, onko hän vihassaan lukinnut laupeutensa? Sela.
10 (77:11) Minä sanoin: tämä on minun kärsimykseni, että Korkeimman oikea käsi on muuttunut.
11 (77:12) Minä muistelen Herran tekoja, minä muistelen sinun entisiä ihmetöitäsi.
12 (77:13) Minä tutkistelen kaikkia sinun töitäsi, minä mietin sinun suuria tekojasi.
13 (77:14) Jumala, sinun tiesi on pyhä; kuka on jumala, suuri niinkuin sinä, Jumala?
14 (77:15) Sinä olet Jumala, joka teet ihmeitä, sinä olet ilmoittanut voimasi kansojen seassa.
15 (77:16) Käsivarrellasi sinä lunastit kansasi, Jaakobin ja Joosefin lapset. Sela.
16 (77:17) Vedet näkivät sinut, Jumala, vedet näkivät sinut ja vapisivat, ja syvyydet värisivät.
17 (77:18) Pilvet purkivat vettä, pilvet antoivat jylinänsä, sinun nuolesi lensivät.
18 (77:19) Sinun pauhinasi ääni vyöryi, salamat valaisivat maan piirin, maa vapisi ja järkkyi.
19 (77:20) Meren halki kävi sinun tiesi, sinun polkusi läpi suurten vetten, eivätkä sinun jälkesi tuntuneet.
20 (77:21) Sinä kuljetit kansasi niinkuin lammaslauman Mooseksen ja Aaronin kädellä.